keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Miks finnit on erilaisia kuin vesirokko?

Miks maitoa voi juoda?
Miks vedessä voi uida? 
Miks meillä on vauva?
Miks tää on meijän pyö(r)äva(r)asto?
Miks tos pyöäs on kaks kelloo?
Miksei mun pyöäs oo kelloo?
Miks toi meni tonne?
Miks tos on kaks toijotaa?
 T:n kysymyksiä. Kaikki taisivat tulla noin vartin sisään. Montakohan kysymystä poika päivän aikana oikein  esittääkään?


 T:n kysymykset tuntuvat muuttuvan aina vain haastavammiksi. Miksi maitoa voi juoda? -Noh, se ei oo myrkyllistä ja se on tommosta nestemäistä, ni sitä voi juoda.

Ja kyllä, meillä on vesirokko. Kummatkin pojat saivat odotetusti vesirokon, kun kummityttömme sairastui rokkoon Lapin reissumme aikana. Ajankohta on onneksi ollut ehkä paras mahdollinen sairastaa. Hyvä, että pojat ovat vielä aika pieniä. Mutta kyllä se silti omat haasteensa tuo arkeen. On niin surkeata seurata vieressä, kun lapsi sairastaa.

T:n kohdalla ollaan jo ehkä voiton puolella, kun osa näppylöistä alkaa olla rupeutuneet. Olemme hieman ulkoilleetkin, kun vointi on sen sallinut ja T on itse halunnut ulos. Kuumetta on ollut vain yhtenä päivänä.

Äitienpäivä sujui oikein mukavissa merkeissä perheen kanssa ollessa, ulkoillessa ja syödessä. Mikäs sen parempaa. Muutonkin voi pikku hiljaa sanoa jäävän taka-alalle, vaikka ei se henkisesti ole vieläkään ohi. T:ssä alkaa olla toipumisen ja tasaantumisen merkkejä ja ehkä sitä itsekin palautuu, kun arki alkaa rullaamaan ja lapset tottuvat uuteen paikkaan. Helppoa ei joka hetkessä ole ollut, mutta eiköhän se tästä taas lähde. Ja uusi koti tuntuu edelleen tosi hyvältä!


Olen ollut oikein ylpeä tämän vuoden basilikan kasvatuksestani. Toivottavasti kasvu jatkuu hyvänä koko kesän.

/* Google Analytics */