maanantai 30. kesäkuuta 2014

2-vuotiaan luvut


Olen 85 cm pitkä.
Painan noin 13 kg.
Syön vuorokaudessa viisi ateriaa.
Menen 8:00 nukkumaan ja herään noin kello 7:00. Päiväunia nukun 1-2 tuntia.
Osaan laskea melkein kymmeneen (riippuu päivästä).
Osaan varmaankin 200 sanaa ja muodostaa noin neljän-viiden sanan lauseita. Taivutuskin osuu usein nappiin. Olen myös keksinyt vaikeista sanoista helpommat versiot.
Osaan rakentaa duploista kymmenen palikan tornin, piirtää pääjalkaisen ihmisen ja pomppia tasajalkaa.
Osaan sotkea kodin sadoin leluin hetkessä.
Osaan käydä itse potalla noin 3/4 kerroista ollessani ilman vaippaa.
Osaan halata ja pussata, purra ja räyhätä.
Osaan viedä roskat roskiin ja painaa hississä nappulaa.


lauantai 28. kesäkuuta 2014

Rv 30 - Keskittymistä itseen


Tänään on raskausviikko 30+3. Tämän päivän onnea on hetki lepoa, rauhallinen aamiainen, sisustuslehti, pirteät verhot, aamulla iloisena heräävä poika, vieressä tuhiseva mies ja mahassa möyrivä pienokainen, viileä ilma, jota on helppo hengittää, musiikki.

Viimeiset viikot ovat olleet väsyttäviä. Työpäivät tuntuivat vievän kaiken puhdin, supistukset lisääntyivät ja väsymys meinasi vetää mielen maahan. Fyysinen voimattomuus ja kykenemättömyys on ollut itselleni aika kova paikka. Maanantaina sain kahden viikon sairausloman. Lääkärin mukaan tulee levätä paljon ja tehdä kivoja asioita. Ottaa aikaa omalle hyvinvoinnille.

Tauko tuli tarpeeseen. Jo yhdet hyvät yöunet ja päiväunet auttavat kummasti! Jaksan paremmin iloita arjen pienistä iloista ja voin paremmin.

Sairaslomani aloitin tunnollisena sairastajana kunnon vatsataudilla. Ei tarvinnut ainakaan pohtia, että josko sitä olisi kuitenkin ollut työkuntoinen. Nyt alkaa jo helpottaa ja ruokakin maistua.

T oli viimeistä viikkoa perhepäivähoitajalla. Heinäkuussa M:llä on yksi lomaviikko ja rakas pikkusiskoni tulee hoitamaan T:tä muiksi heinäkuun viikoiksi.Tämä auttaa arjessa paljon jo sitäkin kautta, ettei aamuisin ja iltapäivisin tarvitse mennä hoitopaikan kautta. Tässä säästää aikaa melkein tunnin päivittäin. Ja lisäksi M sai lykättyä kesälomansa syyskuuhun, mikä on todella hyvä juttu. Koska T ei ole enää hoidossa syksyllä, voi alku vauvan ja kaksivuotiaan kanssa olla rankkaa synnytyksestä toipilaana. Ensi viikolla minun pitää vaan malttaa vielä levätä, vaikka onkin hieman enemmän hulinaa ympärillä!





perjantai 27. kesäkuuta 2014

Juhannusfiilistelyt

Juhannus, mökki, ystävät, ruoka, sauna ♥






keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

2v-synttärit




Vietimme viikonloppuna T:n 2-vuotissyntymäpäiviä. Päivä oli oikein onnistunut. Aamupäivän puuhailimme omiamme, paistoimme hieman piirakoita ja kävimme lähimetsässä tutkimassa luontoa ja keräämässä kukkia. Iltapäivällä saapui vieraita ja jossain vaiheessa kämpässä olikin hyvin tiivis tunnelma. Oikeastaan onneksi iltapäivä oli hieman sateinen ja pilvinen, jottei kuumuus ollut aivan sietämätön.


T tuntui oleva varsin tyytyväinen koko päivän, joskin jossain vaiheessa meno meinasi yltyä kaiken sokerin syönnin jälkeen varsin railakkaaksi. Poitsu sai hurjasti lahjoja! Jonkin verran kesävaatteita, jotka tulivat tarpeeseen, duploja, brion junarataa, polkupyörärahat, värikyniä jne. Ja M halusi välttämättä ostaa T:lle rakennussarjan..

Tarjottavat olivat tällä kertaa hyvin maltilliset. Vannoin etukäteen, että ostan mahdollisimman paljon valmiina, koska oma vointia ja jaksamista on niin vaikea ennakoida. Lopulta M leipoi kaksi unelmatorttua pakkaseen jo etukäteen, itse leivoin keksitaikinan pakkaseen aiemmin ja paistoin keksit pari päivää ennen juhlia. Edellisenä iltana teimme suolaista pannaria ja leivoimme suklaamoussekakun. Tulihan sitä sitten jotain kuitenkin tehtyä.

Menu:
Coctailpiirakat + munavoi
Unelmatorttu
Suklaamoussekakku (välissä ohjeen vadelman sijaan itse keitettyä mansikkaraparperihilloa)
Karkkia
Raparperisoodaa






torstai 5. kesäkuuta 2014

Rv 27+1

Viimeinen raskauskolmannes on alkanut. Ehkä pahimmat selkäkivut ovat hellittäneet, mikä voi olla seurausta siitäkin, että olen yhä paremmin oppinut selviytymään arjesta ilma suurempia rempomisia. Vaivattomaksi en voi kyllä oloani tällä hetkellä sanoa. En todella lukeunu niihin, jotka voivat viilettää raskausaikana kuten ennenkin.

Se, että selkäkivut pysyvät poissa tarkoittaa esimerkiksi sitä, etten voi kuvitellakaan tarttuvani kotona imuriin tai kyykkiväni lattialta tavaroita järjestykseen. Ruuanlaitto ja muutenkin pientä seisoskelua vaativa homma sentään vielä onnistuu! Olen niin kiitollinen ystävistä, jotka kävivät viikonloppuna pesemässä meidän ikkunat ja auttoivat muissakin hommissa ♥


Vaikka välillä tuntuukin vaikealta vastaanottaa apua ja haluaisi selvitä kaikesta itse, on aivan ihanaa, että joku sitä tarjoaa. Aina ei tarvitse selviytyä kaikesta yksin. Se on äärettömän arvokasta.

Olen iloinen, että olen toisaiseksi säästynyt yhdeltä raskausvaivalta, turvotukselta. Mikä voi sekin näiden kuumien säiden mukana ilmaantua kaveriksi.

Eniten minua ovat vaivanneet harjoitussupistukset, jotka ovat kylläkin pysyneet kivuttomina, mutta meinaavat tehdä yli puolen kilometrin kävelymatkoista lähes mahdottomia. En oikein kykene enää ruokakauppaan tai ylipäätään mihinkään työpäivän jälkeen.  Pystyn edelleen käymään esimerkiksi balancessa muitta mutkitta ilman supistuksia, mikä on kyllä ollut pelastus koko kropan ja mielen hyvinvoinnin kannalta. Kävely on vain nyt se hankala asia.

Lääkärin mukaan supistukset eivät ole saaneet mitää aikaan, mikä on hyvä juttu. Toisaalta neuvolassa korostettiin myös sitä, ettei työkykyinen tarkoita sitä, että juuri ja juuri selviää työpäivästä, eikä jaksa enää työpäivän jälkeen tehdä mitään. Pitää kuulostella ja katsella ja jos siltä tuntuu, että työ vie kaikki mehut, olisi ehkä viisasta harkita sairaslomaa.

Toinen raskausvaivani, joka on haitannut olemista T:n raskautta paljon enemmän on närästys. Tuntuu, ettei sillä, mitä syö ole niin suurta merkitystä, mutta jos menee ruuan jälkeen pitkäkseen, närästys iskee melkein välittömästi. Toki hiilihappojuomat ja mausteinen ruoka aiheuttavat ehkä hieman pahempaa närästystä. Toinen on liian suuret annokset. Olen tukeutunut jonkin verran närästyslääkkeisiin ja toisaalta yrittänyt syödä pienempiä annoksia. Tuntuu, että poltteen ruokatorvessa vielä kestää ihan ok, mutta rintakehään tuleva ahdistuksen tunne on todella inhottavaa.

Myös yöunet ovat jääneet viimeaikoina varsin hentoisiksi. Kuumuus, valoisuus, närästys ja vauvan aktivoituminen juuri, kun itse pitäisi rauhoittua, eivät helpota nukkumista. Toivotaan, että uni parantuu vielä jossain vaiheessa. Toisaalta kai niihin pätkittäisiin yöuniin on taas alettava totutella!

Nyt tämän kaiken valituksen jälkeen voin kertoa, kuinka onnekas olen, että saan odottaa jo toista lasta ja odotusaika on sujunut hyvin. Kaikki on suhteellista.
/* Google Analytics */