keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Tuulen henkäys

Olen lukenut pari romaania. Pitkästä aikaa.
   Ollut ulkona.
   Viettänyt ystävän polttareita.
   Käynyt hiekkalaatikkotreffeillä.
   Pessyt pyykkiä ja ikkunoita.
   Myötäkärsinyt T:n kanssa vauvarokkoa. Ehkä vähän hammassärkyjäkin.
   Juonut kahvia. Nukkunut monena aamuna melkein kahdeksaan.
   Käynyt M:n kanssa kaksin leffassa.
   Jännittänyt tulevaa.

Ensi viikolla tämä jakso elämästä vaihtuu uuteen.






keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Kesäilta


Eilen oli täydellinen ilta. Ja oikeastaan koko päivä.
Monta hyvää uutista, muun muassa uutinen T:n perhepäivähoitopaikasta läheltä kotia.
Ystäviä.
Hyvää ruokaa.
Istutetut parvekekukat ja yrtit.
Elämä on hyvää.



perjantai 17. toukokuuta 2013

Askellen


Meidän vauvasta on tainnut tulla taapero.
Toissapäivänä T vain yksinkertaisesti lähti kävelemään. Nyt on pari päivää harjoiteltu.
Tuntuu, että T odotti, niin kauan kunnes oli valmis.
Päätä ei ole lyöty ja kävely on suhteellisen hallittua.
Välillä tietysti muksahdetaan, mutta pääosin hallitusti pepulle.

Tulee haikea olo.

torstai 16. toukokuuta 2013

Kesäkunto


Olen päässyt alkuvuodesta asettamaani tavoitteeseen eli paino on samoissa lukemissa kuin ennen raskautta. Ja uskallan väittää, että olen tällä hetkellä lihaskunnoltani aika paljon paremmassa kunnossa kuin pari vuotta sitten. Kertoohan siitä sekin, että saan vihdoin vedettyä sen yhden leuan!

Viimeiset kilot lähtivät oikestaan kuin itsestään imetyksen loputtua. Monella kilot alkavat karttua, kun imetyksen aiheuttama lisäkulutus loppuu. Itsellä kävi päinvastoin. Luulen, että horminit pitivät kilot tiukassa ja imetyksen loputtua ei tarvinnut enää huolehtia siitä, että varmasti syö tarpeeksi. Hyvä näin, koska eihän suurta painonpudotusta suositellakaan imettäessä.

Periaatteenani on ollut se, että jos koko muun päivän ravinto on terveellistä ja tasapainoista, voi päivän viimeisellä aterialla vähän herkutellakin. Tämä on toiminut minulla. En haluaisi enää painon putoavan vaan nyt on hyvä.

Treenit ovat sujuneet lähes entiseen malliin. Ulkoilua on tullut enemmän ja viikon yksi sisätreeni onkin vaihtunut lenkkeilyyn. Tällä hetkellä mennään siis parilla/kolmella sisätreenillä ja enemmän ja vähemmän epäsäännöllisellä ulkoilulla.

Työt alkavat parin viikon kuluttua, jolloin treenit pitää miettiä uudemman kerran. Viikon työaikaani sisältyy tunti urheilua ja kun työpisteeni paikka vaihtui viime tingassa kilometrin päähän kotoa ja parin sadan metrin päähän salista, niin tunnin hyödyntämisestä ei varmasti tule ongelmaa! Toivottavasti saan pidettyä kiinni säännöllisestä urheilusta töiden alettuakin.

Nyt kevään viimeiselle vauvajumpalle mars.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Äitienpäivä


Teimme pe-la pikaisen visiitin kumpaankin mummolaan ja sunnuntain vietimmekin sitten vain kotona. Elämä on ollut viime viikkoina sen verran hektistä (etenkin M:n), että tunsin kaipaavani yhtä päivää ihan vain perheen kesken kotona ollen ja aikaa viettäen.

Aamulla sain aamupalan sänkyyn ja hienon T:n taiteleman söherryskortin ;) Minua lahjottiin myös haikalemillani jumppacapreilla. Lisäksi kävimme metsäkävelyllä, teimme yhdessä brunssia ja möllötimme laiskoina. Taisimme nukkua päikkäritkin koko perheen voimin.

Kiitos!


perjantai 10. toukokuuta 2013

Kirppistelyä

Olen käynyt nyt parin viikon sisään kaksi kertaa Lielahden Kontissa ja lähellä sijaitsevalla Jonnan kirppiksellä. En ollut aikaisemmin koskaan käynyt Lielahden kirppiksillä, koska ilman autoa toisella puolella Tamperetta sijaitseville kirppiksille olisi tullut matkustusaikaa reilusti yli tunti. Olin positiivisesti yllättynyt. Kontti oli suuri ja huonekaluja oli paljon. Jonnan kirppis oli suhteellisen pieni, mutta tavaraa paljon ja laatu pääosin hintalaatusuhteeltaan hyvää.

Mukaan tarttui muun muassa keräämäni Arabian 24h -espressokupit ja palikkalaatikko T:lle. Olin jo pidempään miettinyt T:lle palikkalaatikkoa ja se onkin ollut menestys. En tiedä, onko poika jaksanut ikinä leikkiä millään lelulla yhtä intensiivisesti. Taisi olla juuri sopivaa virikettä ikään nähden.


maanantai 6. toukokuuta 2013

11kk


Taas vierähti kuukausi. Enää kuukausi niin meidän pieni vauva täyttää yhden vuoden. Aika on mennyt kovaa.

T on entistäkin sosiaalisempi. Tuttuja ja tuntemattomia moikataan ja mennään keskustelemaan niitä näitä. Sanavarasto on pysynyt melkein yhtä suppeana kuin aikaisemminkin. Pallo on "pa", "pomppu" tulee joskus kokonaankin oikein. Lamppu on yleensä myös "pa" tai "pu". Onko mitään hienompaa kuulla kuin heleällä äänellä lausuttu "äiti"?

Tavarat ovat alkaneet löytää tiensä erikoisiin paikkoihin. Keittiövälineet vaihtelevat oudosti laatikoitaan, ruuanpalat voivat löytyä käsilaukusta, sukat ja patterit roskiksesta..Jokin uusi järjestyksen pitäjä on meidän perheeseen siis löytynyt.

Voisiko sanoa, että T kävelee, melkein. Sylistä toiseen askellus onnistuu hienosti ja poika seisoo ilman tukeakin hetken, kunnes näkee parhaaksi käydä istumaan. Kaikki eväät kävelylle ovat jo olemassa, mutta uskallusta kokeilemaan ei vielä riitä.

Ruoka on maistunut tässä kuussa hyvin, mutta selvästi suhtautuminen ruokaan on muuttunut ennakkoluuloisemmaksi. Imetys loppui tosiaan kuin seinään, eikä sen jälkeen rintaa ole syöty. Korvikkeet ovat onneksi alkaneet maistua ja kohtahan sitä voidaan alkaa totuttautua jo tavalliseen maitoon. Uusia lemppareita on tuore ananas, melonit, viili ja maustamaton jogurtti. Piimääkin on maisteltu.

Imetyksen loppuminen tuli yllätyksenä, mutta toisaalta oli helpottavaa, että se tapahtui T:n aloitteesta. Kohtahan se vieroittaminen olisi kuitenkin pitänyt tehdä. Vieroittautuminen meni paremmin kuin olin koskaan uskaltanut toivoa. Yllättäen aamumaito taisi olla T:lle se tärkein, mutta puuron saaminen eteen helpottaa ja nykyisin juodaan hieman maitoa usein ennen puuron valmistumista. Luulen, että oma henkinen irtautuminenkin imetyksestä sujui helpommin, kun kaikki meni niin helposti. Nyt iloitaan siitä, että oma kroppa on ihan vain oma.

Illalla nukkumaan meneminen sujuu edelleen yhtä hyvin. T juo hieman korviketta, jonka jälkeen hänet laitetaan sänkyyn, tutti suuhun ja poistutaan huoneesta. Sinne poitsu jää rauhallisesti nukkumaan. Yöt ovat katkottomia 20:00-06/07. Päiväunet ovat tässä kuussa selvästi lyhentyneet. Aamupäivällä T nukkuu edelleen puolen tunnin nokoset ja iltapäivällä kahdesta kolmeen tuntia.


Kuukauden sana on ollut potta ja siihen tutustuminen. Pottaan olisi varmasti kannattanut aloittaa aikaisemmin. Tosin T ei ole vielä pitkään istunutkaan oma-aloitteisesti, mutta potta olisi varmasti kannattanut näkyvillä jo aiemmin. Nyt poitsu on pari kertaa päivässä hetken kokeillut pottaa, mutta ei siinä oikein istuskella haluta. Rauhalliseen tahtiin, hitaasti tutustuen.

 Parveke on niin mielenkiintoinen paikka. Pienet esteet tiellä eivät haittaa, vaan eteenpäin mennään ennakkoluulottomasti.
.


perjantai 3. toukokuuta 2013

Kotitekoiset vaahtokarkit

Näin kerran jossakin kokkiohjelmassa tehtävän vaahtokarkkeja ja olin siitä lähtien halunnut kokeilla niiden tekoa. Nyt kun tuli ostettua patterit digitaaliseen paistomittariin, päätin vihdoin kokeilla.

Vaahtokarkkien teko ei ollut vaikeaa ja lopputulos oli herkullinen ja onnistunut ilman ylimääräisiä väri- ja lisäaineita. Seuraavaksi taidan kokeilla sitruunalla maustettuja versioita. Ehkä T:n synttäreille sitten. 



Tein vaahtokarkit pääosin Fanni&Kaneli -blogin ohjeella
Kopioidaan hieman muunneltu resepti vielä tähän:
Vaahtokarkit
- 3 rkl liivatejauhetta
- 1 1/4 dl + 1 1/4 dl kylmää vettä
- 5 dl sokeria
- 1 1/4 dl vaaleaa siirappia
- 1/4 tl suolaa
- 2 kananmunan valkuaista
- 1 vanilijatanko
- öljyä ja tomusokeria vuokaan
- 2-3 dl tomusokeria ripotteluun


Tarvitset reseptiin lämpömittarin ja vuokan (noin 30 x 22 cm). Voitele vuoka miedonmakuisella kasviöljyllä (esim. rypsiöljy) ja siivilöi vuokaan reilusti tomusokeria. Käännä ja taputa vuokaa niin, että tomusokeria on tasaisesti vuokan pohjalla ja reunilla. (Tomusokeria kannattaa laittaa reilusti, jottein vaahtokarkit juutu pohjaan)

Sekoita liivatejauhe ja 1 1/4 dl kylmää vettä isossa metallisessa kulhossa. Anna veden imeytyä liivatteeseen. Sekoita kattilassa 1 1/4 dl kylmää vettä, sokeri, siirappi, suola ja halkaistu vanilijatanko. Nosta kattila alhaiselle lämmölle liedelle, ja sekoita puulusikalla kunnes sokeri on sulanut.

Nosta lieden kuumuus keskilämmölle ja kuumenna seos kiehuvaksi. Anna seoksen kiehua ilman sekoittamista noin 10 minuuttia kunnes lämpömittari näyttää 115 astetta. (Katso, ettei lämpömittari osu kattilan pohjaan.) Nosta kattila pois liedeltä ja poista vanilijatanko varovasti. Kaada kuuma sokeriseos liivatteen joukkoon, ja sekoita kunnes liivate on sulanut.

Vatkaa seosta sähkövatkaimella reilulla nopeudella 8-10 minuuttia kunnes seos on kiiltävän valkoista, tahmean ilmavaa ja kooltaan lähes kolminkertaistunut.

Puhdista sähkövatkaimen vatkainosat. Vatkaa eri kulhossa valkuaiset vaahdoksi. Lusikoi valkuaisvaahto vaahtokarkkiseokseen. Vatkaa sähkövatkaimella hitaalla nopeudella kunnes seos on tasaista. Kaada vaahtokarkkimassa öljyttyyn ja sokeroituun vuokaan ja tasoita ripeästi. Siivilöi päälle reilusti tomusokeria. Anna massan jäähtyä ja asettua huoneenlämmössä noin 3 tuntia. 

Nosta vaahtokarkkilevy pois vuokasta leikkuulaudalle. Leikkaa terävällä veitsellä sopivankokoisia paloja. Veitsen voi painaa suoraan alas, sillä sahaava leikkausliike saa veitsen tarttumaan kiinni. Siivilöi tomusokeria lautaselle ja pyörittele vaahtokarkit ympäriinsä sokerissa ja taputtele ylinmääräinen sokeri pinnalta. Vaahtokarkit säilyvät ilmatiiviissä rasiassa noin viikon.
/* Google Analytics */