tiistai 26. helmikuuta 2013

Mantelilohi

Olen jo muutaman kerran tehnyt Yhteishyvän ohjeella mantelista chililohta ja täytyy sanoa, että kannattaa kokeilla! Mielestäni todella hyvää, etenkin kun paistaa lohta sen verran, että mantelilastut paahtuvat pinnasta.


4 annosta
600-700g ruodotonta lohifileetä
1tl suolaa
ripaus rouhittua mustapippuria
1dl makeaa chilikastiketta
0,5dl silputtua ruohosipulia
50-70g mantelilastuja

Mausta lohifilee suolalla ja pippurilla. Sivele pinta chilikastikkeella ja ripottele päälle ruohosipuli ja mantelilastut. Paista lohta 175C keskitasolla noin 30 minuuttia. 

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Kiireinen elämä

Kotiäidin elämä voi äkkisiltään tuntua kiireettömältä ratkaisulta. Hmm. Minusta tuntuu, että olen kiireisempi kuin koskaan. On näitä päiviä, kun ei ehdi kissaa sanoa, vaikkei mitään sen kummempaa tekisikään. Ja esimerkiksi kodin pitäminen järjestyksessä tuntuu vain silkalta mahdottomuudelta, vaikka kuinka yrittää. Arvostan sitä, joka siihen pystyy.

Meinasi melkein masennus iskeä, kun serkkuni perjantaina lähti. Oli niin mukavaa! Oli toinen, jonka kanssa hieman jakaa askareita. Tuntui, että jäi aikaa nauttia: nauttia tästä elämäntilanteesta, nauttia pojasta.

Viikon aikana tuli ainakin syötyä hyvin ;)



Kohta on onneksi loma. Ja on lohduttavaa, ettei näin kiirettä ole enää montaa kuukautta, kun M saa vuoden kestäneet pedagogiset opintonsa päätökseen ja pystyy keskittymään täysipainoisemmin työhön ja kotiin.

lauantai 23. helmikuuta 2013

Vauvanruokapulinoita


Tuntuu, että T syö koko ajan. Aamulla puuroa ja rintamaitoa, hetken päästä onkin lounasaika ja sitten päiväunille. Unien jälkeen herätään päivälliselle ja taas kohta syödään iltapuuroa. Aika hujahtaa ehkä liiankin nopeaa.

Saimme joululahjaksi höyrystimen, jossa T:n ruoat yleensä syntyvät. Teen yleensä noin viikon ruuat kerralla. Nyt ruokavalio on jo aikamoisen monipuolinen. Höyrystän ruuaksi erilaisia kasviksia mausteiden kera (yleensä sipuli, valkosipuli, yrtit). Ennen laitoin ruuat karkeaksi soseeksi, mutta nyt olemme hetken harjoitelleet syömään syötettävääkin ruokaa pieninä pehmeinä paloina. Soseet maistuvat edelleen paremmin, mutta kuljetaan pienin askelin kohti koko perheen yhteisiä ruokia.

Teen kasviksista yleensä paria erilaista komboa ja pakastan annoksina tai jääpaloina. Liha lisätään erikseen. Lihoista on maisteltu naudanlihaa, kanaa, kalkkunaa, seitä ja lohta. Sekä lounaalla että päivällisellä T saa syödä jotakin myös ihan itse. Yleensä kurkkua, tomaattia, paprikaa tai esimerkiksi jälkkäribanaania. Myös keitettyjä makaroneja on tullut napsittua. T syö yleensä innoissaan melkein, mitä vain. Mitä enemmän makua, sen parempi.

Aamupuuron kanssa syömme edelleen marjoja (joskin marjavarat alkavat uhkaavasti huveta). Yleensä poitsu napsii siinä sivussa marjoja myös omin sormin. Iltapuuron kanssa on yleensä pieni määrä jotakin hedelmäsosetta. Puuro tehdään neljänviljanhiutaleista, ruishiutaleista tai kaurahiutaleista. Yleensä joidenkin näiden sekoituksesta. Joskus puuron syönti tökkii, mutta yleensä puuroa uppoaa varmaankin pari desiä.


Vedenjuontia olemme harjoitelleen lounaalla ja päivällisellä etenkin nyt, kun ruoka on ollut paloina. Tällä viikolla olemme maistelleen maissinaksuja tuleva matka mielessämme. Reissussa helposti mukana kulkevat naksut ovat varmaan kurkkuja ja tomaatteja helpompia. T:n ruoasta suurin osa on edelleen kasviksia. Makaronia ja riisiä on käytetty hyvin vähän. En tiedä, pitäisikö niitä syödä enemmänkin?

Reilun kuukauden kuluttua tuleenkin sitten taas uusia ihmeteltäviä, kun hapanmaitotuotteita voi ruveta maistelemaan.


maanantai 18. helmikuuta 2013

Uutta ilmettä kotiin

Matkamme lähestyy kovaa vauhtia ja mieli on hyvä. Serkkuni on tulossa ilahduttamaan minua ja T:tä tänne koko viikoksi, joten luvassa on kahden viikon irtiotto normaalista arjesta.


Olin jo pidempään harkinnut pientä huonekalujärjestyksen muutosta olkkariin/keittiöömme. Minua hirvitti ajatus, että kohta kun T oppii kiipeämään sohvalle, hän keikkuisi koko ajan viidennen kerroksen ikkunalaudalla.

Kun saimme ystäviemme vanhan pöydän keittiöömme, ajattelin toteuttaa kokeilun myös siitä, miten kaikki toimisi, jos sohvan ja television paikkoja vaihtaisi. Olin ajatellut laittaa rakkaan, mutta hieman huonosti keittiöömme sopivan pöytämme varastoon, mutta M oli sitä mieltä, että se mahtuisi olkkarin puolelle. Olin kyllä viimeiseen asti eri mieltä ja varma, että kokonaisuudesta tulisi aivan liian täyteen ahdettu, mutta jotenkin kuitenkin ihastuin lopputulokseen.


 Uuden suorakulman muotoisen keittiönpöydän ansiosta keittiöön tuli lisää lattiatilaa ja tilaa työskennellä. Vanhan pöydän siirtyessä olohuoneeseen sain loistavan datauspisteen ja toisaalta saimme lisää istumatilaa vaikkapa illanistujaisia tai juhlia ajatellen.






Vaikka kokonaisuudessa on kehityskohtaakin, pidän siitä silti. Kuinka paljon voikaan piristää mieltä ja ilmettä sohvan siirtäminen eri seinälle?

perjantai 15. helmikuuta 2013

Minusta

Olen saanut saman haasteen jo kahdesta paikasta ihanaiselta Harmaa ja muut iloiset värit -blogin Minnalta sekä uudelta blogituttavuudelta Kultainen tassun puristus -blogin Jonnalta.

  1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaaja jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut. 
6. Ei takaisin haastamista.

Pieni välikuva T:stä. Kova poika puuhastelemaan..Tosin joinakin päivinä, kuten tänään, ei kelpaa kuin äidin syli.

11. Asiaa minusta:
1. Olen saanut nukkua jo kolme yötä heräilemättä kesken unien.
2.  Haluan tehdä kaiken vähän liiankin tehokkaasti. 
3. Huolehdin asioista aivan liikaa.
4. Opiskelen.
5. Olen kotiäiti.
6. Etsin lopputyöpaikkaa.
7. Rakastan jäätelöä.
8. Rakastan syömistä yleensäkin.
9. Minun pitäisi ulkoilla enemmän.
10. Olen kotihiiri.
11. Olen onnellinen.

Minulle esitetyt kysymykset:
1.  Jos voisit pelastaa palavasta asunnostasi vain yhden esineen, mikä se olisi? (Lapset, puolisot ja lemmikkieläimet ovat jo turvassa :) )
-Kyllä se taitaa olla tuo meidän ulkoinen kovalevy, jolle on tallennettuna kaikki perheemme valokuvat. 

2. Mitä tekisit ensimmäiseksi, jos voittaisit lotossa?
-Hmm..Lähtisin syömään kunnon aterian :D

3.  Millainen autoilija olet?
-       Suht järkevä ja taloudellinen. Jännitän nykyään melkein kaikkien muiden kyydissä kuin itseni, koska henkilöautossa tulee istuttua harvemmin. Vihaan parkkeeraamista, ruuhkaa ja tiukkoja tilanteita. Niissä en aina toimi ihan parhaalla mahdollisella tavalla.

4.    Mitä ostit viimeksi?
- Ostin eilen ystävänpäivänä M:lle yllätyksenä iltaherkutteluksi sini- ja valkohomejuustoa omenien ja viinirypäleiden kera.

5. Kuvaile itseäsi kolmella sanalla?
Tunnollinen, avoin, huolestuja/huolehtija

6. Mitä ohjelmia katsot televisiosta, vai katsotko mitään?
- Moderni perhe (seuraava kausi ei ole vielä alkanut), Masterchef, poliisisarjat, Iholla

7. Millainen olisi unelma-asuntosi?
-Varmaankin sellainen sopivan kokoinen, lämpimin värein ja persoonallisella otteella sisustettu, saunallinen asunto kauniilla näköalalla.

8. Minkä uuden harrastuksen haluaisit aloittaa?
- Haaveilen hieman jostain ruoanlaittoon liittyvästä..

9. Mikä oli lempiaineesi koulussa?
-Kyllä se taisi olla kotitalous tai matematiikka.

10. Mikä eläin kuvastaisi sinua parhaiten?
-Mieleen tuli joutsen, en tiedä miksi.

11. Millaisia terveisiä lähettäisit teini-ikäiselle itsellesi?
Älä huoli, kaikki järjestyy, usko vain. Pidä kiinni siitä, mitä olet.

---- 

1. Mikä on lempikuukautesi ja miksi? 
-Tämä on vaikea. Ehkä joulukuu kuitenkin. Odotusta ja riemua.

2. Mansikat vai mustikat? 
-Rakastan kumpiakin..mustikka

3. Oletko käsityöihminen? 
Joskus olin enemmänkin, mutta nykyisin aika laiskasti. Kausittain.

4. Mistä eläimistä pidät? 
-En ole mikään suuri eläinihminen, vaikka eläimistä pidänkin. Arvostan etenkin luonnon eläimiä.

5. Mikä on lempikaupunkisi kotimaassasi?
- Täytyy vastata Tampere. Ei liian iso muttei aivan pienikään. Kaunis ja monipuolinen.

6. Mikä on lempikaupunkisi maailmassa?
- En ole matkustanut paljoakaan, mutta kyllä etenkin Barcelona teki minuun suuren vaikutuksen. Ehkä se mieluisin kaupunki asuinpaikkana tällä hetkellä on kuitenkin tämä, missä asunkin.

7. Mitä nimiä vanhempasi pohtivat sinulle ennen kuin olit syntynyt?
- Etunimeni on kaksi osainen ja taisi olla niin, että äiti ehdotti toista ja isä toista. Ei ole koskaan tullut puheeksi, oliko pojan nimeä mietitty.

8. Mitä on tekemättömien töiden listallasi?
- Erityistyön tekeminen, ruoanlaitto, tulevan matkan suunnittelu, T:n huoneen sisustaminen ja huoneen kirjahyllyn siistiminen ja siirtäminen eteiskäytävään.

9. Missä olet tavannut parhaan ystäväsi?
-Kyllä se taisi jossain lapsuuden pihaleikeissä tai muussa olla.

10. Onko joku jota ikävöit eniten?
-Tällä hetkellä ikävöin ystävääni, joka on kaukana. Myös omaa ja M:n perhettä tulee ikävöityä, kun välimatkaa on.

11. Mikä on unelmatalosi?
-Varmaankin omakotitalo, jossakin rauhallisella ja kauniilla paikalla. Unelmatalossa olisi sauna, kylpyamme, hyvin organisoitu keittiö, mediahuone (leffojen katseluun yms.), suuri master bedroom.

----

En taida tällä kertaa pistää haastetta eteenpäin, koska jo niin moni lukemani blogi on jo haastettu. Olisipa mukava tutustua lukijoihini. Jos edes joku uskaltautuisi kommentoimaan ja vastaamaan näihin tai edes osaan: 
1. Mistä unelmoit tällä hetkellä?
2. Mikä unelmasi on jo toteutunut?
3. Mitä söit aamiaiseksi?
4. Milloin kävit viimeksi metsässä?
5. Mistä olet tyytyväinen juuri tänään?
6. Suklaa, sipsit vai jäätelö?
7. Konsertti, taidenäyttely vai elokuva?
8. Lempipukeutumisvärisi?
9. Parasta sinussa?
10. Oletko romantikko vai enemmänkin käytännöllinen?
11. Nukutko mahallasi, kyljelläsi vai selälläsi?

torstai 14. helmikuuta 2013

Ystäville

Tulkaa ystävät
Levolle laskeva aurinko
kultaa niityn,
heinät huojuvat
ja kohta heräilevä hämärä
hymisee oksissa omia laulujaan.
Tulkaa ystävät,
te ujostelemattomat,
ja henkäyksenkeveät!
Tulkaa apollot ja sinisiivet,
hopeatäplät ja suruvaipat!
Tulkaa lauhahiipijät,
amiraalit ja kiitäjät!
Aukaiskaa
lumotut,
läpikuultavat siipenne
ja antautukaa
villien tuulien vietäviksi.
Aina eivät,
edes myrskyn silmässä,
hauraimmatkaan haaveet hajoa.
Sinikka Svärd


Ystäville lähellä ja kaukana ♥

tiistai 12. helmikuuta 2013

Tuloksia?

Olen jotensakin jäänyt liikuntaan koukkuun. Luulen, että innostustani on pitänyt yllä se, että tällä hetkellä salilla käynti on oikeastaan ainoa oma-aikani ja oma menoni. Irtautumista tarvitaan välillä tältä kotihiireltäkin. Toinen motivaatiota ylläpitävä asia on ollut ystäväni, joiden kanssa usein käyn salilla.

Tällä hetkellä treeniohjelmaani kuuluu yleensä yksi kuntosalin puolella yksin tehty tehokas treeni. Tavoitteenani on treenillä pitää hartiani ja toisaalta koko vartaloni kunnossa. Reilut painot ja reilu syke. Ryhmäliikunnoissa on lähes mahdoton saada aikaan vastaavaa treeniä, koska toistoja on enemmän ja painot pienemmät. Lisäksi itse tehdessä saa tehtyä juuri ne omalle kropalle tärkeät ja sopivat liikkeet. Ei olisi pahitteeksi tehdä useampaakin tällaista treeniä, mutta siihen eivät tällä hetkellä rahkeet riitä.


Toinen joka viikko-ohjelmassani oleva treeni on bodybalance-kehonhuoltotunti, joka yhdistän yleensä jonkin muun kanssa. Olen jäänyt koukkuun. Vartalon kierrot ja venytykset tuntuvat vain niin hyviltä. Ja siinä sivussa treenataan myös keskivartaloa ja jalkojakin. Loppurentoutus muistuttaa raskausajoista, jolloin ehti tehdä rentoutusharjoituksia.

Torstaisin meillä on babymuokkaus kahvakuulalla. En tällä hetkellä ole kovin innostunut tunnista, jolla vauvoja ei mielestäni huomioida tarpeeksi, mutta olen kuitenkin tunnilla käynyt, kun se on ainut mahdollisuuteni käydä treenaamassa päivällä. Ja kyllä T nauttii silti, kun saa temmeltää salissa.
 
Näiden lisäksi ohjelma hieman vaihtelee. Pyrin saamaan viikkoon jotakin aerobista, kuten bodycombat tai -attack ja toisaalta pumppikin on hyvä voimalisä. 

Tällä hetkellä olen oikein tyytyväinen liikunnan ja ruokavalion kohetamisen tuottamiin tuloksiin. Paino ei ole suuremmin laskenut, mutta vyötäröltä senttejä on lähtenyt neljä! Samaan malliin siis eteenpäin. Hyvällä mielellä.


tiistai 5. helmikuuta 2013

Melkein 8 kuukautta

Taas on kuukausi vierähtänyt ja T on jo melkein kahdeksan kuukautta! Uskomatonta.


Tällä hetkellä poitsu ei taida tietää mitään niin kivaa kuin sohvalla kiipeily, pyörivien pyykkien seurailu ja äitin tai isin rallattama: "Mitä kissa sanoo? Mitä kissa sanoo? -Mijaaaauu! ..."

(Ehkä olisi aika siivota tuo joulukynttelikkö jo odottamaan seuraavaa joulua?)

Viimeisimmän kuukauden aikana on tapahtunut paljon. On vaikea kuvitella, millaista arki oli ennen. 

Tänään kävimme 8kk-neuvolassa ja kaikki oli mallillaan. Mikään hujoppi T ei ole edelleenkään. Tämän päivän pituus oli 70,5cm ja paino 8,44kg. Käyrillä mennään kuitenkin ja sekä pituus että paino ovat kehittyneet hyvin.

T oppi konttaamaan ja seisomaan tukea vasten juuri ennen kuin täytti seitsemän kuukautta. Tämä kuukausi ollaankin sitten harjoiteltu niitä. Pääasiassa seisomista. T ei enää melkein koskaan ryömi vaan eteenpäin mennään konttaamalla. Poika ei kuitenkaan enää juurikaan viihdy lattialla vaan aina noustaan seisomaan. Vaikka sitten ihan vaan seinää vasten.

Alku oli raskasta, koska pojan perässä joutui olemaan joka sekunti. Nytkään kotitöiden tekeminen ei oikein onnistu silloin kuin poitsu on hereillä. Hän haluaa osallistua ja toisaalta hyvä niin. Poika kantoreppuun ja imuroimaan. Saapahan äitikin samalla hieman jumppaa.

Kolhuja ja mätkähdyksiä on riittänyt. Niistä on kuitenkin opittu ja enää kaatuminen on harvinaista. Tukea vasten edetään jo hienosti, mutta kyllä siitä tuesta vielä kiinni pidetään.

T on oppinut myös pinsettiotteen. Nykyään lattialta menee suuhun ne kaikista pienimmätkin roskat. Ja puolukoita napsitaan innoissaan suuhun jäisinä aamupuuron ohessa.

Kiinteää ruokaa T syö nykyään älyttömästi. Minne se kaikki ruoka oikein menee?  -Tuohon yltiöpäiseen touhuamiseen varmaan. Aamupuuro syödään marjojen kera ja iltapuuro hedelmäsoseella. Lounaaksi syödään reilu annos kasvisossetta ja yleensä jotakin hedelmää päälle. Päivällisellä syödään lihaa tai kalaa kasviksilla ja jälkkäriksi hedelmäsosetta. Soseen ohessa T puputtaa yleensä kurkkua tai paprikaa. Jokaisen ruuan päälle syödään edelleen rintamaitoa.

Poitsu tykkää selvästi vahvoista mausta. Paprika on monta kertaa parempaa kuin kurkku. Ja sosetta syödään parhaimmalla ruokahalulla, kun se on höystetty yrteillä, valkosipulilla ja sipulilla.

Nyt, kun miettii ei mikään ihme, että yöunet ovat kuluneen kuukauden aikana kärsineet. Huonoja öitä on ollut melkein enemmän kuin hyviä. Niin paljon on kuitenkin opittu ja pari uutta hammastakin saatu, joten ihmehän se olisi, jos ne eivät uniin olisi menneet. Etenkin, kun kyseessä on T, joka on reagoinut vahvasti unissaan aina uuden oppimisen yhteydessä.


Missähän sitä ollaan taas kuukauden päästä?

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Beautiful Day

Miten paljon aurinko voikaan kirkastaa mieltä!
Hyvään mieleen saattaa vaikuttaa myös se, että M heräsi T:n kanssa aamulla ja sain itse torkkua yhdeksään, hikitreeni ja hyvä ruoka.


Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!


lauantai 2. helmikuuta 2013

Itävalta

 Kuva täältä.

  Kuva täältä.

  Kuva täältä.

Olemme lähdössä kuun lopussa Itävaltaan viikon mittaiselle lomalle. Olen jo pitkään haaveillut Itävaltaan pääsystä ja nyt kun T:n kummit ovat Grazissa vuoden vaihdossa niin päätimme vierailla heidän luokseen. Olemme ensin pari yötä Wienissä, josta matkaamme vuokra-autolla Graziin loppuajaksi.

Vuokrasimme Wienistä Airbnb:n kautta 44 neliön asunnon kävelymatkan päästä ydinkeskustaa. Hinta ei ollut paha. Nyt vain toivotaan, että asunto vastaa odotuksiamme. Asunto tuntui lapsen kanssa paremmalta vaihtoehdolta, jotta T:n saa nukkumaan makuuhuoneeseen, eikä kaikkien tarvitse käydä samaan aikaan unten maille. Myös aamupuurot ja muut sujuvat varmaankin helpommin näin.

En ole paljoa ehtinyt jotenkin matkaa ajatella, mutta nyt kun vuokrasimme kämpän ja auton, myös muu matka alkoi pyöriä mielessäni. Mitäs Wienissä sitten kannattaa kahden päivän visiitillä tehdä? Entä Graz ja sen lähiseudut?

T matkustaa ensimmäistä kertaansa lentokoneessa tai ylipäätään minnekään Suomen ulkopuolelle. Matkaan aiomme ilmeisesti pakata ainakin matkarattaat, turvakaukalon ja kantorepun. Matkasänky on vielä mietinnässä. Toisaalta tuntuu hankalalta raahata muun tavaran lisäksi vielä sänkyäkin mukana, mutta toisaalta, missä ihmeessä nukutamme T:n ilman sitä? Poika on nykyään aikamoisen vikkelä kintuistaan eikä tavallinen sänky ehkä oikein ole hyvä idea..Pitäisikö vauvan kanssa matkustaessa ottaa jotakin erityistä huomioon? Ruoat aattelimme ottaa pääosin mukaan täältä.

 Kuva täältä.


P.S. Nyt se sitten selvisi se viime aikaisten huonojen öiden syy. Eilen huomasin T:lle puhjenneen kaksi yläkulmahammasta!
/* Google Analytics */