torstai 29. marraskuuta 2012

Mitä tänään syötäisiin?

..tai oikeastaan eilen

Uunipossu & bataattipyre

T:n ruokalistalla oli maidon lisäksi aamulla kaurapuuro ja iltapäivällä parsakaaliperunasose. Sosetta menee jo ihan hyvin, mutta ensikokeilussa ollut puuro ei kyllä oikein uponnut. Eikä uponnut tänäänkään. Ehkä yksi lusikallinen. Eniten taitaa tökkiä koostumus. Ehkä se siitä pienellä totuttelulla.


tiistai 27. marraskuuta 2012

Särkyä ja kolotusta, vähän myös juhlia

Olen ollut kipeänä.

Otsa- ja silmäsärky ovat vaivanneet minua jo useamman päivän, eikä blogin päivittely tai koneella oleminen ole tullut kuuloonkaan. Eilen sitten raahasin itseni lääkärille. Epäilivät poskiontelotulehdusta tai niskajumia. Poskiontelot olivatkin turvoksissa, mutta tulehdusta ei löytynyt, joten lääkäri päätyi säryn johtuvan pahasti jumiutuneesta niskasta. Kolmen päivän tulehduskipulääkekuuri, jumppaa ja hierontaa.

Eipä tässä viime päivinä sitten pääosin kummempia olekaan tullut tehtyä. Selviydytty.

Etten nyt ihan huijaisi, kyllä sitä hauskaakin ehdimme pitää, kun vietimme ystäviemme kanssa viikonloppuna pikkujouluja. Oli huippua. Kinkkua, laatikoita, kalaa, suklaata, pipareita, luumukiisseliä, torttuja, seurapelejä, joululauluja..Perjantaina olisi sitten vuorossa M:n työpaikan pikkujoulut. Kotiäitikin saa välillä pynttäytyä oikein olan takaa!


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Pikkuseikkalija

T on kuin pieni harakka. Kaikki kiiltävä kiinnostaa. Esimerkiksi metalliset tuolinjalat..ai, että!

Ruokakin on alkanut tehdä kauppansa mainiosti. Kunhan sen saa vain syödä metallisella lusikalla..


Myös autot on tosi kiinnostavia, värikkäitä ja liikkuvia. Ja kännykät, tietokoneet, kaukosäätimet ja tietokoneen hiiret. Nam! Niitä kun vähän pääsee maistelemaan ja kuolaamaan. Jännittävä maailma.

lauantai 17. marraskuuta 2012

Voiko aika olla ystävä?


Hyvä kappale. Hyvät lyriikat. Äiti, siä varmasti tykkäisit Jarkosta!

torstai 15. marraskuuta 2012

Kali kali narsk

Takana erittäin huonosti nukuttu yö..


..meidän vauva on saanut ensimmäisen hampaansa!

tiistai 13. marraskuuta 2012

Poitsu 5kk

Aika on juossut.



T täytti viime viikolla viisi kuukautta. Torstaina kävimme neuvolassa ja poitsu sai rokotukset. Rokotukset sujuivat ihmeen hyvin. Ensimmäistä piikkiä poika ei edes huomannut ja toisestakin tuli vain pieni parkaisu. Suun kautta nieltävä rotavirusrokote sen sijaan meinasi aiheuttaa vaikeuksia, kun T päättäväisesti kieltäytyi ottamasta sitä. Käänsi vaan päätään ja piti suutaan kiinni aina, kun terkkari yritti antaa rokotetta.

T:n mitat viiden kuukauden iässä:
paino: 7410g
pituus 65,7cm 
päänympärys 43,4cm

Poitsusta on mielestäni kuukauden aikana tullut aikamoinen jässikkä. Ollut oikea massakausi.

Viimeisimmän kuukauden aikana on tapahtunut paljon. Aloimme maistella kiinteitä. Porkkana ja parsakaali menivät hyvin, mutta omenan maistelun jälkeen T:lle ilmaantui ihottumaa. Ihottumaa tuli melkein joka puolelle. Se ei T:tä ilmeisesti ole juurikaan vaivannut tai kutittanut. Ihottuma ei myöskään hävinnyt omenan lopetuksen jälkeen, joten syynä saattaa olla joku aivan muukin, esimerkiksi pieni flunssa joka poitsulla oli. Ja vaikka syynä olisikin ollut omena, se ei tarkoita vielä allergiaa, vaan pieni voi reagoida ihotumalla uusiin ruoka-aineisiin, vaikkei varsinaista allergiaa olisikaan.

Nyt ihottuma on hieman helpottanut. Seuraillaan vielä, jos menisi ilman sen kummempia toimenpiteitä kokonaan ohi. Tällä hetkellä maistelussa banaani, joka onkin varmaankin makeutensa vuoksi uusi suosikki.

T on alkanut myös liikkua entistä enemmän. Eteenpäin ei vielä kauheasti pötkitä, mutta lattialla T kääntyy vikkelästi sinne suuntaan, missä on jotain mielenkiintoista. Myös mahalleen kääntyminen on entistä päättäväisempää. Se on tullut uniin ja T kääntyykin nykyään mahalleen nukkumaan ja aamulla pojan löytää sängystä ties miten päin kääntyneenä: mahaltaan poikittain tai naama jalkopäähän päin..

Myös päivärytmi on muuttunut. Aamupäivällä otetaan yhdet lyhyet (15min-puoli tuntia) päikkärit ja iltapäivällä yhdet pitkät (4-5h). Päivärytmin muututtua T on nukkunut öisinkin paremmin ja heräilyt ovat taas palautuneet yhteen tai korkeintaan kahteen.

Poitsu on pysynyt edelleen aurinkoisena ja touhukkaana itsenään. Voiko olla iloisempaa herätystä kello kuusi kuin joku suloinen pieni tyyppi, joka alkaa kikattaa nähdessään naamasi?

maanantai 12. marraskuuta 2012

Isät ja lapset

Viikonloppu vierähti maalla.

..Kaupungissa unohtaa helposti, miltä näyttää kirkas tähtitaivas,
unohtaa, miltä kuulostaa rauha
unohtaa, kuinka tärkeä on perhe ja läheiset
 ..kuinka tärkeää on tämä hetki,
tästä nauttiminen.


M:n ensimmäinen isäinpäivä vierähti kotipuolessa syöden hyvin, pelaillen seurapelejä ja vain oleskellen, nauttien perheestä.

torstai 8. marraskuuta 2012

Jouluhaaveet, vol. 2

Nyt kun näihin joululahjaaiheisiin on päästy, ajattelin esitellä myös T:n toiveet. Tai ehkä nämä on pikemminkin minun toiveeni T:lle ;)

En ehkä itse osaisi olla ostamatta jouluna mitään, mutta aina voi tehdä parempia valintoja: ostaa laadukasta, pitkäikäistä ja ennen kaikkea sellaista, mikä tulee käyttöön/tarpeeseen. Pojan omista toiveista on hieman vaikea päästä selville, mutta uskon hänen innostuvan näistä:


1. T tykkää kirjoista. Tällä hetkellä lemppareita ovat värikkäät lorukirjat.
2. ja 3. T on rauhoittunut musiikkiin ja nauttinut musiikista jo aivan vastasyntyneestä lähtien. Melkein joka päivä tulee jokin levy kuunneltua.
4. Viimeistään kevättalvella olisi mukava vedellä T:tä pulkassa.
5. Leluilta toivotaan laatua ja kestävyyttä, esimerkiksi puiset lelut ovat ihania.


Vaatteet ovat aina tervetulleita. Minusta nuo värikkäät ovat ihania. Varmaankin 70-80 senttiset ovat seuraavana vuorossa. 80 senttiset ovat vielä aika reiluja, mutta tuleehan se niidenkin aika. Nuo lifefactoryn nokkamukit ovat kivoja, eikä niistä varmasti lähde myrkkyjä.

tiistai 6. marraskuuta 2012

Jouluhaaveet

Olen ostanut tänä vuonna joululahjat ennätysaikaisin. Melkein kaikki on jo hankittuna. 

Omista haaveistani ehkä huomaa, että äitiysloman aikana ruoanlaitosta on tullut minulle vielä entistä tärkeämpi harrastus. Tykkään laittaa ruokaa ja ennen kaikkea syödä ;) 
T:n alkukuukausina en juuri ehtinyt/jaksanut ruokaa laittaa, mutta nykyään aika riittää. Ruokaa täytyy myös valmistaa enemmän kuin aiemmin, koska nyt syön lähes kaikki ateriani kotona. 


1. ja 2. Kun keräämäni Arabian 24h -astiaston värit lopetettiin, minulle tuli pieni hätä, että lopetetaanko valkoinenkin. Meillä on tällä hetkellä vain kaksi murokulhoa (16cm), joita voisi olla ainakin neljä lisää. Kahvikuppeja tarvitsisi vielä kahdet, jotta olisi tusina täynnä.
3. Meidän vedenkeitin on yhä aivan toimiva. Siksi tämä toive on ehkä vähän kyseenalainen. Keitin on kuitenkin tuskallisen hidas, kun tehoja on aika vaatimattomasti. Kenwoodin Kmix-sarja on minusta ihana.
4. Aivan kuin meillä ei olisi jo astioita tarpeeksi. Runo-sarja on vaan niin kaunis. Nuo mukit ♥
5. Tarvitsisin digitaalista lämpömittaria ainakin vaahtokarkkien valmistamiseen/valmistamisen yrittämiseen.
6. Kenwoodin Kmix blenderi olisi kätevä. Meillä on vanha tehosekoitin, joka alkaa hajota käsiin..
7. Mikron kanssa on vähän sama kuin vedenkeittimenkin. Tuntuu, että vanha mikro lämmittää ruuan aina vaan huonommin ja huonommin.  


1. Emme varsinaisesti kyllä tarvitse uusia lakanoita. Puuvillasatiiniset lakanat ovat vaan niin ihania.
2. Pyyhkeitäkin meillä on ehkä omiin tarpeisiin. Olisi vaan mukava saada sävysävyyn olevia käsi- ja kasvopyyhkeitä. Oranssi tai punainen sopisivat kylppäriimme hyvin.
3. Saku Tuomisen ja Pekka Pohjakallion Työkirja käsittelee työelämän laadun parantamista antaen lukuisia vinkkejä. Kirja vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta ja on myös omaa alaani.
4. Alexander ja Hanna Cullichsenin Safkaa - Parempaa arkiruokaa on mielenkiintoinen keittokirja, josta voisi saada hyviä ideoita keittiöön.
5. Tarvitsisimme kipeästi uudet tyynyt. Edelliset alkavat olla jo kauheassa kunnossa. Tarvitsisimme oikeastaan uuden sängyn kokonaan, mutta tyynytkin jo parantaisivat asiaa.

lauantai 3. marraskuuta 2012

Etanavauhdilla

Äsken se oli tuossa.. Ja nyt se on tuossa!


Eilen T itkeskeli koko illan huonojen päiväunien jälkeen. Sellaista itkua ei ole ollut moneen kuukauteen. Aamulla poika heräsi aurinkoisena. Jaksaessani kammeta itseni sängystä jokeltelevan kaverin seuraksi sain palkkioksi iloista kikatusta.

T on oppinut jo sujuvasti pyörimään paikallaan, kääntämään naaman siihen suuntaan, jossa on jotakin kiinnostavaa. Tänä aamuna hän sitten ensimmäisen kerran oikeasti myös eteni johonkin. Etanavauhdilla, mutta kuitenkin! Kohta poitsua ei pitele paikallaan mikään.

Ehkä siinä eilisen itkussa oli siis jälleen kerran jotakin uuden oppimisen tuskaa.

perjantai 2. marraskuuta 2012

Auringon jäljet


Ulkona sataa ja tuuli on hurja. Kohta pitäsi lähteä kohti vauvajumppaa.
Piristykseksi katselin aurinkoisia kuvia parin päivän takaa.

Ja kuutamo. Se oli hieno.



P.S. Voiko jo alkaa puhua joulusta? Onhan jo marraskuu..
/* Google Analytics */