Kultahippuja elämästä

 Joulun vietossa kotipuolessa ♥  Oikein hyvää ja rauhaisaa joulua kaikille!

 Tallipihalla jouluostoksilla. Suklaapuoti on ihana. Koti on puhdas. Tuoksuu kanelilta. Tänä iltana aion paketoida lahjoja, juoda glögiä, syödä pipareita.  Kuunnella joululauluja. Tämä ilta on parasta. Joulun rauha on jo ovella                            tämänkin kiireisen elämässä.

Pääsin tänä vuonna pitkästä aikaa mukaan joulukuusen hakuun. Olipas vaikeaa löytää täydellistä kuusta. Emmekä ihan sellaista löytäneetkään, mutta kelvollisen kuitenkin. Pienenä teimme aina yhteisen kuusenhakureissun. Se oli tärkeä osa joulun odotusta.  Tänä vuonna lunta oli kertynyt jo riittämiin ja metsässä rämpiminen oli rankkaa! Kuntoni on romahtanut tässä menneenä kuukautena kiireiden ja sairastelun takia. Välillä tuntui, että lösähdän hankeen, enkä jaksa jatkaa matkaa. Hiki vain valui selkää pitkin. Jälkeenpäin oli kyllä hyvä fiilis: kuusi löytyi ja tuli kuntoiltua raikkaassa puhtaassa ulkoilmassa.

Viime postauksesta on näköjään taas ehtinyt vierähtää viikko. Onneksi loma jo häämöttää kaiken kiireen keskellä. Nyt tuli pieni pakollinenkin pysähdys, kun tulin hieman kipeäksi. Flunssaa on ollut älyttömästi liikkeellä ja niinhän se minuunkin iski. Tässä kotisohvalla yritän parantua. Harmillisesti ensi viikko on tietenkin tenttiviikko ja niin se on huomenna aamullakin suunnattava tenttiin :/ Saatiin tuossa aamulla vähän viime tinkaan jääneet joulukortit tehtyä :) Joulumieli kohoaa, kun vähän rentoutuu hetkeksi askartelemaan! Minun osaltani ei kyllä ehkä voi askartelusta puhua, koska vaan kirjoittelin osoitteita ja mies teki loput :D Ehkä keitän itselleni lämmintä glögiä ja syön pipareita. Eiköhän se flunssa niillä lähde!

Tämä pitkä viikonloppu vierähtää maalla rentoutuen. Kummasti mieli rentoutuu, kun ottaa vähän etäisyyttä arkeen. Tosi täällä ei kyllä tule tehtyä sitäkään vähää hommia, mitä kotona tulisi ja se taas tietää ensi viikolle hullua tentteihin valmistautumiskiirettä. Olen tässä yrittänyt toipua perjantaisesta  viisaudenhampaan leikkauksesta. Viikko on ollut niin kiireinen, etten kauheasti ehtinyt etukäteen jännittää, mutta kyllä siellä vuoroa odotellessa ovessa olevaa leikkaussali -kylttiä katsellen meinasi pieni jännitys iskeä. En muuten taida olla eläessäni ollut yhdessäkään leikkauksessa tätä ennen. Ei minulla ole ollut edes tikin tikkiä. Nyt on pari. Olen kyllä tainnut päästä suhteellisen helpolla. Särkyä ei ole ollut oikeastaan pahemmin, kuin ekana päivänä. Vähän haavaa meinaa kirvellä ja poski olla turvoksissa, mutta eiköhän tämä tästä. Eipä enää vaivaa se hammas. Olisi enää yksi poistettavana. Kohti uusia seikkailuja. Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

 Nyt on risteilyt risteilty ja aika palata arkeen. Onpa ainakin henkisesti virkistäydytty. Siitä ruumiillisesta en mitättömien yöunien jälkeen tiedä. Risteily sujui loistavasti tosiaan enimmäkseen syöden ja sopivasti juhlien.. Sovimme jo M:n kanssa eilen illalla, että tästä eteenpäin herkkuja syödään vaan juhlana. Saa nähdä mitä siitäkin tulee. Ehkäpä elämämme on tästä lähin pelkkää juhlaa.. Kuvia Maarianhaminan satamasta  

Törmäsin Iltalehden artikkeliin radonrajojen mahdollisesta tiukentumisesta. Ohessa oli kysely, ovatko ihmiset huolissaan radonin terveysvaikutuksista ja käsitykseni mukaisesti melkein 80% ei ole huolissaan. Minusta se on hassua ja niin tyypillistä. Niistä vaikutuksista, jotka ovat tuttuja ja todistettuja ei olla huolissaan, mutta tuntematon pelottaa. Tuntuu, että ihmiset eivät tahdo keskittyä oleelliseen. Radon aiheuttaa keuhkosyöpää. Suomessa todetaan vuosittain 2000 keuhkosyöpätapausta, joista radonin arvioidaan aiheuttavan noin 300. [1] Keuhkosyövällä on varsin huono ennuste, kun viiden vuoden kuluttua potilaista on hengissä alle 20 prosenttia. Radon aiheuttaa siis Suomessa vuodessa keskimäärin yli 200 kuolemaa. Kuinkakohan monta kuolemaa aiheuttaa esimerkiksi kovasti puhuttanut kännykän säteily? Korkeat radonpitoisuudet ovat hyvin tyypillisiä Suomen soraisessa uraanisessa maaperässä. Radonpitoisuuksiin vaikuttavat myös ilmasto ja rakennustekniikka. Hajuton ja väritön radonkaa

Heippan pitkästä aikaa! On hektisiä viikkoja elelty tässä viime aikoina ja vielä jatkuu jouluun asti. Onneksi sain joulun jälkeisen viikon vapaaksi, niin pääsee hieman rentoutua välillä. Kurssien harkkatyöt, seminaarit sun muut painaa päälle ja töissäkin pitäisi ehtiä käydä. Mutta nyt on luvassa pitkä viikonloppu! Sunnuntaina lähdemme seilailemaan pikkujouluristeilylle. Odotan eniten sitä illallisubuffetia ;) Eilen kävimme tsekkaamassa tämän vuotisen Nääspeksin . Luvassa oli jälleen kerran hulvatonta menoa improilun ja Robin Hoodin jäätävien seikkailujen merkeissä. Esitys kesti varsin vähän (kolmisen tuntia) viime vuotiseen verrattuna, kun saimme nauttia speksistä yli neljä tuntia. Se riippuu niin paljon yleisöstä.. Speksi oli kyllä taas laadukkaasti tehty. Laulusuoritukset ja bändi olivat erityisen hyviä. Liput taitavat olla tältä vuodelta aikalailla loppuunmyytyjä, mutta suosittelen ehdottomasti menemään joku vuosi katsomaan. Eipä tässä tämän kummempaa. Hyvää viikonloppua kaiki

Minulla on aina aika-ajoin vaikeuksia nauttia sunnuntaipäivistä. Seuraava viikko on jo liikaa mielessä. Tänään on kuitenkin ollut loistava sunnuntai. Tuntuu, että on rentoutunut pienen loman verran! Aamulla M laittoi aamupalaa, vaikka hänellä olikin kiire treeneihin. Minusta on ihan parasta, jos joku laittaa minulle aamupalaa. Siitä innostuneena päätinkin yllätykseksi siivota kodin miehen treenien aikana. Siisti koti saa mielenkin puhtaaksi. Ilma on taas raikasta hengittää. Vaikka nyt kun olen ollut töissä ja M on hoitanut pääasiassa kotityöt, on siivoaminen välillä oikeastaan rentouttavaa. Näkee työnsä jäljen, tuntee tehneensä jotakin ja saa hyvä mielen siististä kodista. M oli onnellinen, kun välttyi siivousurakalta ja minä olin onnellinen, kun sain hänet ilahtumaan. Ruuaksi uunilohta. Nam! Sitten vielä hieman jatkettiin kotihommia yhdessä pyykkäyksen merkeissä. Loppupäivä ollaankin sitten puuhailtu kaikkea kivaa. Pelattu yhdessä Mariota Nintendolla, käyty ulkoilemassa ja herk

(Varoitus: sisältää joulujuonipaljastuksia) Lunta taas maassa ja heti ajatukseni jotenkin siirtyvät tulevaan jouluun. Ensi viikonloppuna aion ostaa ensimmäiset joululahjat. Vuoden suurimman kulutusjuhlan kynnyksellä voi tehdä myös hyviä ja eettisempiä valintoja. Tässä hieman omia suunnitelmiani:  Kuva mtv3:n artikkelista . Olen jo monena vuonna ostanut kirkon ulkomaanavun Toisenlaisia Lahjoja . (Vastaavia on muillakin esim. Unicefilla) Suosikkituotteitani ovat olleet puuntaimet ja koulupuvut. Mielestäni koulutuksen tukeminen on pitkällä tähtäimellä kaikkein tehokkainta ja vaikutukset laajoja. Tietysti kaikki apu on tarpeen. The Body Shopin Soft Hands Kind Heart –käsivoiteen koko tuotto lahjoitetaan Naisten pankille, joka tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa. Näitä lähtee varmasti pukinkonttiin.  IHKA tekee ihania kuorintoja, kylpyjä ja naamioita yksinkertaisista suomalaisista raaka-aineista. Varmasti läheltä, ilman säilöntäaineita ja lukuisia kemikaaleja. Pi

Isänä ja äitinä olemiseen tarvitaan enemmän taitoa kuin viulunsoittoon. Vanhempien on soitettava tuhatkielisellä soittimella. Hunley Snedegar Meidän isänpäivää vietettiin nuotion äärellä makkaraa paistellen. Oli ihana nähdä perhettä pitkästä aikaa!

Yksin kotona. Mies on pikkujouluissa ja minä istuskelen sohvalla tv:tä katsellen ja kaakaota siemaillen. Sain tänään käytyä kuntosalillakin ja heti tuntuu hartioissa paremmalta! Huomenna töihin ja kotikotiin isiä tervehtimään.

Oli ihan pakko jakaa näitä uskomattomia älynväläyksiä. Piristivät ainakin minun päivääni.

Ulkona satelee lunta. Ei se varmaankaan kauaa kestä, mutta pitää ottaa kaikki irti tästäkin! Heti ulos tekemään lumipalloja ja hassuja jälkiä tielle, jossa kukaan ei ole vielä kävellyt. Välillä pitää olla kuin lapsi. Se rentouttaa. M on harvinaisen hyvä siinä. Yksi hänen hyvistä puolistaan. Tulee jotenkin ihan joulufiilis. Ehkä juonkin glögiä tänä iltana. Odotan kyllä aina joulua, mukavaa rauhallista juhlaa perheen kesken. Mikäs sen parempaa. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Yritän ehtiä tännekin taas joskus, mutta kiireinen viikko jälleen edessä..

 Bussissa Istun bussissa. Sataa vettä. Pieni lapsi juoksee innoissaan jokaiseen vesilätäkköön. Kunpa minäkin osaisin olla noin innoissani.  --- Nuori mies nousee bussista. Häntä on vastassaan tyttö sateenvarjo kädessään. He halaavat. Ovat onnellisia. --- Mies nukkuva lapsi sylissään nousee lähteäkseen. Tyttö huomaa penkille jääneet lapaset. Hän ehtii juuri ajoissa. Mies hymyilee. --- On maailmassa paljon hyvääkin. Nousen bussista. Kohta kotona. Kuva täältä.

Tämä viikko on kulunut yhdessä lennossa ja jatkuu vaan. En ole edes ehtinyt kissaa sanoa ja on jo torstai. Iltaisin on mennyt myöhään töissä, koulussa ja muissa riennoissa ja kotiin päästyäni olenkin vain lysähtänyt melkein suoraan sänkyyn. Tällaisia viikkoja välistä. Tosin minulla kiire taitaa jatkua ainakin jouluun asti, kun useat suuret harjoitustyöt kasaantuvat. Miksi kaikki jättimäiset harkkatyöt tulevat aina samaan aikaan? Viimeistään helmikuussa helpottaa. Sitä odotellessa. Tiistaina sain vähän rentoutua, kun kävimme tsekkaamassa Artturin Maitolavan , jossa on open stage, jonne artistit voivat tulla vapaasti esittämään. Ilta alkoi Timo Kiiskisen tunnin mittaisella keikalla. Timo on tehnyt monille tunnetuille suomalaisille artisteille biisejä. Semmoista rauhallista, kaunista musiikkia. Tykkäsin kyllä. Sitä voisi kuunnella iltaisin takkatulen loimutessa.  Timo Kiiskisen jälkeen varsinaisen open stagen avasi hieman erilaisissa tunnelmissa M:n opiskelukaverin ja hänen veljensä

Kävin tällä viikolla ammattiainekerhoni kohtaussaunalla. Tuollaisista tilaisuuksista saa aina niin paljon motivaatiota opintoihin! Paikalla oli vanhempia alan ammattilaisia sekä meiltä valmistuneita, jo työelämässä olevia ihmisiä. On niin mukava nähdä, missä voisi sitten muutaman vuoden päästä olla.  Kuva täältä . Monet viisaat ovatkin kertoneet, että yksi koko opintojen tärkeimmistä asioista on suhteiden luonti tulevaisuutta varten. Ammatti opitaan sitten työpaikalla ja opinnot ovat vasta valmistumista siihen. Viisi vuotta opiskelua tietyn kokonaiskuvan ja näkökulman saamiseksi. Sen jälkeen vasta päästään asiaan. Olen VPK-taustani takia aina ollut kiinnostunut pelastuspuolesta ja saunalla sainkin kuulla, että pelastusalalla on turvallisuuspuolen osaajista pulaa ja töitä riittäisi. Se oli todella mukava kuulla. Ehkä minulla on tulevaisuus pelastusalan parissa. Saas nähdä. Juttelin myös erään diplomityötään tekevän opiskelija kanssa, joka tekee työtään samaan yritykseen, missä ol

Tämän kuun Kauneus ja terveys -lehdessä oli lueteltu onnen tekoja. Nautintoa tulee jalostaa psykologisin keinoin ja tietoisesti uppoutua hyviin hetkiin: Jaa kokemus tai muisto siitä muiden kanssa. Ota "mielen valokuvia", rakenna tietoisesti muistoja. Tunnustele tilannetta aisti kerrallaan tarkentaen vuorotellen tunto-, haju- ja makuaistia. Ole tietoisesti läsnä tilanteessa, anna mielen olla analysoimatta tai arvottamatta, hengitä hyvää hetkeä ja anna itsesi levätä siinä. Päästä lempeästi irti ilonpilaaja-ajatuksista. Keskity tuntemaan kiitollisuutta ja jaa sitä muillekin. Joskus tulee blogissa avauduttua mieltä ärsyttävissä asioissa, mutta pääasiassa olen halunnut pitää tämän blogin hyvien ajatusten ja hetkien jakopaikkana. Se todella auttaa huomaamaan hyvät asiat ja nauttimaan hyvistä hetkistä enemmän,  luomaan muistoja. Kuva täältä . Sitä haluaa kehittyä ihmisenä ja tulla viisaammaksi. Yksi suurimmista toiveistani ja tavoitteistani on oppia uppoutumaan niihin hy

 Viikonloppuna vanhempani olivat meillä kyläilemässä. Lauantaina kävimme testaamassa Viikinkiravintola Haraldin antimet. Olen kuullut kehuja Haraldista eikä kehut aivan turhia ole olleet. Pidin kovasti siitä, että ruokalista täyttyi perinteisistä suomalaisista raaka-aineista, kuten puolukoista ja sienistä. Otin yhden valmiista menuista ja ruokaa oli juuri sopivasti. Tulin kylläiseksi, mutten ähkyksi. Aloitin torvisienikeitolla, jatkoin kanalla ja jälkkäriksi tervajäätelöä hillokkeen kera. Tervajäätelö oli minun makuuni ehkä hieman liian voimakasta ainakin kahden pallon edestä syötäväksi, mutta muuten pidin kokonaisuudesta. Paikka oli aika hinnakas, eikä opiskelijalla ole tuommoisessa paikassa varaa käydä kovin usein. Tietysti laadusta saa aina maksaa. Joskus täytyy kyllä mennä kokeilemaan kolmen kilven retki, joka sisältää kaikkea mahdollista. Ehkä joskus, kun on hyvä syy.

Pitäisi leipoa useammin. Vastapaistettu itse tehty leipä maistuu niin taivaalliselta! Pari päivää sitten innostuin leipomaan. Uunista leijaili ulos suht perustaikinalla varustetun, siemenillä ja kaurahiutaleilla tuunattun limpun ihana tuoksu. Pieni vaiva loistavan herkun eteen ja ainakin tietää, mitä leipä sisältää, kun on sen itse tehnyt. Meillä ei viime aikoina ole syöty leipää kuin juhlana, joten nautinto oli moninkertainen.

I don't know you But I want you All the more for that Words fall through me And always fool me And I can't react And games that never amount To more than they're meant Will play themselves out Falling Slowly, The Swell Season   Once -leffa. Pidän kovasti, suorastaan rakastan. Tuo musiikki on niin valloittavan koskettavaa.

Onko kirkasvalolampusta hyötyä?  Minulla ei ole koskaan ollut mitään varsinaista syysmasennusta, mutta kyllä tuo pimeys meinaa väsyttää itse kutakin. Tuntuu tarvitsevansa enemmän unta. Luinkin jostain lehdestä, että unen laatu huononee syksyllä ja sen takia unentarve kasvaa. Hassua. Luulisi tavallaan, että pimeällä saisi paremmin nukuttua kuin läpeensä valoisina kesäöinä? Kuulun toisaalta myös niihin ihmisiin, jotka saavat enemmän aikaan syksyllä. En tiedä sitten, johtuuko kesälomasta vai syksystä. Keväällä olen pirteämpi, mutta en tunnu saavan mitään aikaan. Ristiriitaista.  Se aito kirkasvalolamppu, kuva täältä. Eilen työkaverini kaivoi jostain varastosta kirkasvalolampun. En ollut koskaan ennen kokeillut. Lamppu kiersi päivän aikana pöydältä pöydälle 30 minuutin ohjelman ajaksi. Minulle se saapui vasta joskus iltapäivällä kolmen neljän aikoihin. Kai suositeltavaa olisi ottaa valokylpy aamulla ja se voi pitää paikkansa nimittäin minulla oli vaikeuksia saada illalla unta! Ehkä s

Tänään olemme viettäneet vapaapäivää kaupungilla zombaillen appivanhempieni ja pikkuveljien kanssa. Oli loistava, erilainen päivä! Tuli syötyä ja vaihdettua kuulumisia. Ja shoppailtua. Pitäisi ehtiä joskus lähiaikoina puolestaan kotipuoleen kyläilemään. Löysin pitkään etsimäni mustat korkkarit. Nyt voivat pikkujoulut tulla rauhassa. Minulla on sentään kengät! M pääsi kaupassa valloilleen, jonka seurauksena tuli minulle ostettua myös kunnon kiiltoisat ja pillit bling-housut. ;)